lauantai 31. elokuuta 2013

Sellaista, että junat lähtevät

Sellaista iloa on vaikea kuvitella, että hyppisi ilmaan tai sellaista kiukkua, että polkisi jalkaa.
Kerran poljin jalkaa, kun en mahtunut Nikosian retkelle ja toisen kerran, kun matkatavarat menivät Ouluun ja minä jäin Kajaaniin vauva kainalossa.
Sellaista, että junat lähtevät, mutta minä jään kyydistä. Sellainen sattui Toijalassa, kun piti mennä kotiin, mutta meninkin Tampereelle ja vauva keksi oksentaa syliini.

Sellaista sattuu, ikävää oli se, kun jalasta veti suonta, kun jalka oli kipsissä.

Viikon ilonaiheita:
Ranskaa puhuva harmaatukkainen nainen nenäkoruineen.
Lehtikaalipihvit.
Conga ja chachachaa.
Kultainen mies Esplanadin puistossa.
Viinihetki ystävän kanssa hevoskastanjan alla.
Levoton aurinko.
Tunti takapenkin pulpetissa.

keskiviikko 28. elokuuta 2013

Laivaa seuraava hopeavana

Osa kuvista miehen, kiitos.
Laupias hiekka antaa minun kaivautua itseensä, tuoksua kesälle.
Tällaiseksi kuvittelen Välimeren syyskesän.
Laivaa seuraava hopeavana, kimmeltävä horisontti.
Lämpö, johon ei ehkä voikaan kyllästyä.

Luen Pamukia, kaipaan Bosporin rannoille.

maanantai 26. elokuuta 2013

Meren aaltoja, kristallin helinää

Osa kuvista miehen, kiitos.
Jäädään vielä hetkeksi Amoksen luo.
Kuunnellaan vinyylejä, meren aaltoja ja kristallin helinää.
Hyss...sisiliskot nukkuvat kiven alla.

sunnuntai 25. elokuuta 2013

Kiveen hakatut naiset

Kiveen hakatut naiset, lempeät kasvot ja vaatteiden laskokset. Joskus he seisoivat Ruotsalaisen teatterin seinustalla ja katselivat Esplanadin vilinää.
Omenatarhoilta kantautuva tuoksu ja kimmeltävä meri.
Niin paljon kirjoja ja taidetta.
Täällä Amos Anderson kuoli vuonna 1961 ja jätti meille tämän, kodin, jossa kuka tahansa voi vierailla.
Nojata kaiteeseen ja ihailla vihreitä ruohomattoja, jotka laskeutuvat mereen.
Ihan kuin olisimme olleet ulkomailla.

tiistai 20. elokuuta 2013

Väreilevät puut ylösalaisin

Aurajoki on aamulla kauneimmillaan, väreilevät puut ylösalaisin.
Oksat raskaina omenista.
Työmies viheltelemässä alikulkutunnelissa, turistit tutkimassa karttaa.
Kirjoitan nimeni, laulan lauluni.

Muista lempeät liikkeet ja puhelinnumerot.

sunnuntai 18. elokuuta 2013

Keijukaisen siivet ja kengät

Oli kaunista turhuutta, kimaltavat kynnet ja tuttuja vuosien takaa.
Löysimme keijukaisen siivet ja kengät, joilla skeitata nopeammin kuin tuuli.
Söimme leivoksia ja lettuja, muutuimme sokerisiksi yltä päältä.
Kiersimme puistojen kautta, koska siellä tuuli lempeästi ja puu kutsui kiipeämään.
Jossain joku urheili ja toivoi voittoa.
Hassu juttu, mekin voitettiin.